Tapulipiirimme, johon nykyään kuuluu seitsemän naista, ja johon kuitenkin on kaikki halukkaat tervetulleita, kokoontuu aina maanantaisin kyläkirkkomme kerhohuoneessa. Tänään suunnittelimme ensi viikon tiistain tapahtumaa: "Varttuneen (60+) väen päivää", jonka järjestämme Seurantalolla. Tämä meidän yhteinen kokoontuminen onkin tosi tärkeää minulle, joka olen tottunut työkavereihin 17 vuotiaasta lähtien.

Piirimme jäsenet ovat  virkanneet jo usean vuoden ajan vauvan nuttuja Etiopiaan, Joka kevät lähetyssihteeri noutaa meiltä ison kassillisen monen värisiä ja kirjaviakin nuttuja. On ilo tehdä yhdessä jotain maailman köyhimpien ihmisten hyväksi.

Kevät on edennyt niin pitkälle, että tänään leikkasin nurmikkoa ensimmäisen kerran. Kävimme ostamassa kaksi omenapuun tainta (valkea kuulas ja keltainen kaneli) ja aloitimme työn kuoppien kaivamisella. Hyvää multaa löytyi nurmikon alta, koska kastematoja löytyi jokaisella lapiollisella. Huomenna jatketaan puiden istuttamisella.

Onneksi sisareni on alkuviikon äitini kanssa, saan keskittyä omiin askareihini, lepoon ja kuntoiluun. Aamuinen sauvakävelyni on tullut tavakseni, herätyskelloni herättää lenkille klo 7.30. Työaikana kello pirisi jo 5.30, huh, huh, tuolloin nukuin aivan liian vähän, joka yö jäi kaksi tuntia univajetta nykyiseen verrattuna.

P4240219.jpg