PB050626.jpg

Joulukuussa tulee kuluneeksi 10 vuotta isän kuolemasta. Yleensä olen vienyt hänen haudalleen kynttilän, mutta tänään olin niin flunssainen, että vietin päivän kotona. Isä oli syntynyt 1919, kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Hän ehti näkemään ja kokemaan monenlaista elämänmenoa. Sota-ajan rankempia asioita oli hänelle  kahden veljen kuolema, vanhimman ja nuorimman kuudesta veljeksestä.  Ainoan kerran muistan nähneeni hänen itkevän, kun hän kertoi nuoresta sotilaasta, jota hän opetti sodankäyntiin. Isä oli löytänyt pojan ruumiin havujen alta, se oli järkyttänyt häntä kovasti.