Rva  ja hra Kandelin saivat olla perjantai-iltana lastenlastensa Armaksen ja Violan kanssa, koska heidän vanhempiaan oli kutsuttu illanviettoon ystäviensä luokse. Lasten äiti oli käynyt lähiruokaostoksilla Nokian torilla ja tuonut sieltä uutta luomuperunaa Siikliä. Kesän ensimmäisen siikliperunat maistuivat oikein herkulliselta kalapihvien kanssa.

Rva Kandelinin lapsuudessa perheen yhteiset hetket aterioiden yhteydessä muistuivat mieleen, kun hänen isänsä viljeli Siikli perunaa, ja ne uudet perunat olivat tosi tosi hyviä. Ja se perheen yhteydentunne oli noina hetkinä vahvasti läsnä. Toivottavasti Armas ja Violankin muistaisivat tämän illan hetken vielä aikuisenakin. Viola askarteli meille molemmille kirjanmerkit, joiden taakse hän piirsi sydänkuvioita. Voiko parempaa kiitosta lapselta saada!

Hra Kandelin lähti yöksi kotiin, koska hän rakastaa omaa vuodettaan ja omaa rauhaa. Rva Kandelin luki Violalle iltasatua, mutta Armas onkin sellainen lukutoukka, vaikka on vasta kahdeksan vuotias, että hän ehti lukea monta sivua omaa kirjaansa. Rva Kandelin metti, että taitaa tulla poika Pakaristen sukuun, koska jo viidennessä polvessa  voi havaita tuota himolukijan merkkejä. Oikeastaan on ihmeellistä, että Rva Kandelin on saanut tutustua jo Evertiin ja hänen kirjakokoelmaansa Heinävedellä. Lasten äiti Marjaana oli tuolloin kaksi vuotias, ja hänen iso-Ukkinsa Evert ei enää tuolloin paljon puhunut kenellekään, mutta pikkutytölle hän jutteli.

07_028.jpg

Heinäveden Pakarisen mummilan pihassa Marjaana vaudissa. Tapio-veli ja Juhani-serkku ihmettelevät portailla. (Kuva v. 84)